Nyt tehdään pieni hyppy etelämmäs. Vaikka hurrikaanikausi onkin jo pääasiassa ohi niin silti ei koeta tarvetta olla edes hurrikaanin todennäköisellä kulkureitillä.
Barbadoksella on ainakin omissa korvissa jonkilainen legendaarinen kaiku korvissa, hiukan niinkuin Tahiti, Bora Bora ja Havaiji. Siksi se on nähtävä ja koettava. Tuskin kovin karibialainen kohde eli sen suhteen odotukset ei ole hirveän korkeat, mutta hyviä snorklauspaikkoja, kauniita maisemia, lämpöä ja aurinkoa ihan taatusti on.
Ja niin ollaan Barbadoksella. Maahantulomuodollisuudet oli simppeleimmät ikinä missään, matkalaukun eli Puten saapuminen vei vähintään yhtä kauan kuin itse lento eli vajaan tunnin (taisi viedä pitempäänkin). Maahantulomuodollisuuksissaoltiin kiinnostuneita oltiinko tehty sähköisesti maahantulopaperit, sen jälkeen ohjattiin aina sinne missä ei ollut jonoa ja kyseltiin lähinnä Yo maaan, hou aa you. No ja mehän oltiin et niinku pois määän ja wonderful, ja niin meidät komennettiin pois. Ei niin mitään tullia.
MUTTA! Ei saatu passiin leimaa!!! Aaaarrrghhhh!!! Minä haluan passiini leiman! Minä sain sen silloinkin kun tulin 1996 viimeisen kerran Venäjältä (opiskelemasta, jos joku lukija ei tiedä) Suomeen, ja sitä säilytän kuin rakkainta aarrettani.
Mutta. Radissonissa on oikea TÄKKI!! Mistä minä oon onnellinen kaikkien lakanoiden ja vilttien ja sängynpeitteiden jälkeen.
Oiskohan vielä niin loistotuuri että huomisaamuna saisi puuroa aamiaisella (Aasiantalven aikana ainoa puuropaikka oli Bruneissa Radissonissa).
CARLISLE BAY
Carlisle Bayta sanotaan Barbadoksen kauneimmaksi ja parhaaksi rannaksi. Mitä on vaikea uskoa kun koko Karibialla tähän asti en ole nähnyt yhtään huonoa ja rumaa rantaa ja ihan varmasti Barbadoksellakin kauniita rantoja riittää valtavan paljon.
Tässä Lahdessa kuitenkin asustaa kilpikonnia ja löytyy snorklaten nähtäviä hylkyjä, minkä takia rannalle tehdään paljon veneretkiä snorklaamaan ja uimaan kilpikonnien kanssa. Ja tämä kilpparifakta saattoi, ehkä mahdollisesti, olla yksi syy siihen miksi valittiin juuri tämä hotelli. Jossa bonuksena on untuvatäkit (mutta ei puuroa aamupalalla).
Meidän hotelli on siis tuon sinisen pallon kohdalla Carlisle Bayn eteläosassa.
Markulla on työpäivä joten minä otin räpyläni ja lähdin uimaan. Vaikka tuuli on tänään aika kova ja aallokkoa kohtalaisesti, eikä ihan vähää virtauksiakaan rannassa, niin vesi oli kirkasta ja näkyvyys hyvä. Mitään värejä ei kannata odottaa, ranta on valkoista hiekkaa ja paikoin on kuollutta korallia ja kivikkoa, muutamia kaloja siellä täällä.
Mutta tuli siellä vastaan se kilpikonnakin! Sitten uintiin hetki yhdessä, kunnioittavan matkan päässä toisistamme (videota on paikoin tsuumattu, luonnonvaraisten eläinten annetaan olla rauhassa).
Yhtäkkiä vedessä liikkuukin ihan muuta! Käärme!
Niin kaunis ja kiehtova, ei mitenkään agressiivisesti käyttäytyvä, upean sulavasti uiva otus, pakkohan sitä oli jäädä kuvaamaan. Jäi kuitenkin vaivaamaan mikä käärme tää oli joten kysäisin paikallisilta paikallisessa faceryhmässä. Ja eihän se ollut käärme ollenkaan vaan ankerias! No, enpä ole ennen sellaisiakaan nähnyt snorklatessa.
Kun päivisin ranta on uimareiden, snorklaajien ja auringonpalvojien keidas niin aamulla klo 6-7 ranta on ihan muussa uimakäytössä. Paikalliset uittavat hevosiaan aamuisin ennen turistien tuloa, tosin melkoinen lauma turisteja oli seuraamassa ja kuvaamassa tätä tapahtumaa. Hevosten kanssa ei kuitenkaan uimaan päässyt ja näytti siltä että paikalliset kyllä jäi juttelemaan turrejen kanssa mutta hevosiin ei annettu koskea.
Ihan hauska oli aamulla omalta parvekkeelta tätä seurata.
BARBADOS JA ITSENÄISYYS
Ihan yllättäin ja pyytämättä, kuin Jäätteenmäen faksit, ainakin jos paikallisia kuulostelee, huomenna Barbados jättää Brittien Kuningaskunnan ja itsenäistyy tasavallaksi. Presidentiksi on ennakkoon valittu viimeisin kenraalikuvernööri.
Vastustajien argumentteina on että nyt menetetään Brittien poliittinen ja taloudellinen tuki sekä monarkian arvovalta. Vaarana on että Kiina vahvistaa edelleen asemaaansa alueella ostamalla kaiken ja hallitsemalla kaikkea. Ymmärrän niiiin hyvin.
Puolustajien mielestä maa on ollutmitsenäinen jo 54 vuotta ja nyt 55. itsenäisyyspäivän kunniaksi saavutetaan lopullinen itsenäisyys eli jopa oli aikakin. Nyt voidaan itse määrätä valtiosta! Orjuutta, eriarvoisuutta, huonoa johtamista ja hallintaa Brittien taholta on kestänyt tarpeeksi!
Ulkopuolinen ymmärtää ja näkee molemmat puolet. Levottomuuksia meille ei ole näkynyt mutta sitäkin enemmän kansallistunnuksia ja nettipalstoja ja uutiskanavaa seuraten monia mielipiteitä, Prinssi Charlesia ei olla nähty. Eikä haluta. Käytiin ennemmin paikallisessa kaupassa.
Uusi ja tuore presidentti ei saa kritiikkiä sukupuolen tms suhteen, kyseessä on siis 1947 syntynyt juristinainen joka on ollut valtion ensimmäinen naispuolinen melkein kaikessa mitä ihminen voi kuvitella ja enemmänkin. Ei, kritiikki tulee siitä että ko nainen on viimeinen kenraalikuvernööri eikä demokraattisilla vaaleilla valittu presidentti.
Taas on helppo ymmärtää kaikkia osapuolia.
Joka tapauksessa suuret juhlat on tulossa tänä iltana, kera Prinssi Charlesin ja tulevan presidentin Dame Sandra Masonin. Ehkä me katsellaan parvekkeelta ilotulitusta ja vilkutellaan.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Sandra_Mason
Juhlinta oli taatusti hyvää ja ansaittua, minä heräsin yhden korvilla ilotulituksen paukkeeseen mutta en ehtiny näkemään, ja telkkarista tuli koko illan kaikenlaista pönötysohjelmaa. Prinssi Charlesin paatti Queen Victoria on parkissa meidän rannan edustalla. Minä sivistymätön luulin sitä hylätyksi risteilyalukseksi ja menin ihmettelemään ääneen tänään purjehdusretkellä tuota rumaa näkyä, retkellä olleet britit ei ihan arvostaneet kommenttiani. 😬😳🤔🤭
Sen sijaan itse itsenäisyyspäivänä aamulla virkeänä oltiin lähdössä retkelle, luvassa katamaraanipurjehdusta, uimista ja hyvää ruokaa. Vene täynnä brittituristeja meidän lisäksi retki vaikutti mukavalle heti alkuun.
Ensin suunnattiin meidän hotellin lahdelle eli Carlisle Bayhin ja selvisipä missä ne laivanraadotkin majailee. Ensin piti ihailla kilpikonnia joita tuli paikalle kun opas niitä ruokki, huonossa näkyvyydessä muutama vaivautui kellumaan paikalle ja jätin tuon nähtävyyden väliin. Sen sijaan ihan muualla uiskentelee upea Eagleray jota ihailin sitten pidempäänkin.
Toinen seurattava oli Lionfish, joista kehotetaan tiukasti pysymään kaukana. Niinpä. Ne pistää, hyvin ikävästi. Mutta ihka ekaa kertaa näin ja hienosti jo aloitti mulle pörhistelemään kun uin yhtään lähemmäs. 😬
Sitten päästiin itse tärkeimpään, laivanhylyt.
eka on ranskalainen 1909 uponnut laiva, toinen uudempi ja vasta 2010 paikkeilla tarkoituksella lahteen upotettu laiva. Googlella löytyy varmasti lisätietoa jos hakee Carlisle Bay shipwrecks haulla. Ihan meidän hotellin vieressä ovat joten saattaapa olla että tässä vielä pitää ehtiä käymään uudelleen noilla.
Ja se toinen:
Snorklausten jälkeen purjehdusta, loistava kalaloinas ja vielä lisää uintia, kännisten brittiläisten pikkutyttöjen puuhastelun katsomista (onneksi me ei tuossa 20v iässä tehty mitään mitä silloiset viiskymppiset ois naureskellut, ihmetellyt tai paheksuneet).
lpistava päivä, Ei Tigre firman retki oli hintansa väärti ja kanadalaissyntyinen emäntämme sekä paikallinen kippari ja gasti hommansa osaavia.
Muutoin on meille tyypilliseen tapaan seikkailtu kävellen lähikaduilla ja -paikoissa helteen sallimissa rajoissa, ihmetelty värikkyyttä, ruoasta puuttuvaa tulisuutta ja aiheutettu paikallisissa kummastuneita reaktioita oudolla kielellämme. Saksalaisiksi meitä yleensä luullaan, kerran ruotsalaisiksi, yleensä vaan kysytään että mikä ihme on tuo kieli. Mutta Suomi osataan kyllä Karibialla laittaa kartalle ihan oikeaan kohtaan. Vain kerran on Kimi Räikkönen mainittu. Ja jotain potkupalloilijoita.
Kuten oltiin Barbadoksella etukäteen luettu, paikkansa pitää se että tää valtakunta on tosiaan erikoinen sekoitus brittiläisyyttä, historiaa ja karibialaisuutta.
Hieno paikka, kaunis, mukavia ihmisiä, jopa mulle tukalan kosteankuumaa aika ajoin. Siistiä, hyvinhoidettua pääasiassa. Mitään pika- alkuista ei täältä löydy kuten ei muualtakaan Karibian alueelta, pikaruoka tai jokin fastlane tai fasttrack on meikäläisittäin lähinnä hauska vitsi. Mutta, ei täällä oo muillakaan kiire. Jou määään.
HARRISONS CAVE
Harrisons Cave on tippukiviluolasto joka löydettiin alunperin jo ikuisuus sitten 1700-luvulla, viimeisen kerran lähes sadan vuoden viiveellä ”löydön” teki paikallinen ja tanskalainen insinööri 1970. Sen jälkeen luolastoa on tutkittu paljon ja turreille on rakennettu hieno elämys.
nyt luolaston tienoille on rakenteilla vielä lisää elämyksiä, Zipline, 4 kerrostalokerroksen verran liukurataa, lisää kävelyteitä, pidempi junarata, köysisiltoja jne jne. Me nähtiin vasta alku eli alku junarata ja vähän muita rakennelmia, mutta sekin jo näkemisen väärti.
No, kyllähän tästä tuli vähän Jurassic Park mieleen….
Ensin laskeuduttiin 4-5 kerrosta alaspäin maisemahissillä jonka jälkeen katsottiin video luolaston synnystä ja tutkimisesta, näyttely aiheesta ja sitten hypättiin junaan jolla lähdettiin katselemaan luolastoa.
BATHSHEBA
Batsheban ranta on saaren itärannikolla yksi maailmankuulu surffaajien mekka jossa pidetään mm. Barbadoksen omat mestaruuskisat. Upea, upea! rannikko ja ranta. En menisi uimaan, tosin.
Flower garden oli kaunis kasvitieteellinen puutarha joka oli varsin luonnontilainen moneen muuhun paikalliseen vastaavaan verrattuna. Mukava pieni 20-30 min kävelymatka päällystetyllä poluilla, kauniita kasveja ja hienoja maisemia.
BARBADOS WILDLIFE RESERVE
Tämä eläinpuisto oli ihan kiva pieni kokemus. Jotenkin hellyyttävä puiston väkerrys, toisaalta aika hieno kokemus eläinten ruokinta-aikaan. Onhan se kiva nähdä ruuhka kulkureitillä, ruuhkan aiheuttaa kukko ja kilpikonna. Tai vaan kilpikonnat, jotka tallaa sun varpaita.
Puistossa oli taulu jossa todettiin että kaimaanit aika ajoin karkailee altaastaan eikä tästä ole syytä olla huolissaan. ”Jos tapaat kaimaanin kulkureitillä ole ystävällinen ja ilmoita henkilökunnalle”.
Onneksi olivat altaassaan juuri tänään.
BARBADOS, PARATIISI
No niin. Barbados alkaa meidän osalta olla nähty. Ei varmasti edes pientä osaa olla koettu mutta silti, todetaan että upea paikka!
Markun ”hylättyjen autojen”-indeksillä (paljonko autonraatoja on näkösällä teiden varsilla) tää on ihan parhaita paikkoja. Ja taksikuskien luotettavuus on loistavalla tasolla.
Tähän astisista Karibian paikoista kuumin ja kostein maa, mutta silti yksi parhaista ellei paras tähän mennessä. Edelleen ihmettelen ruoan mauttomuutta, tulisuutta ei löydy yhtään ellei erikseen kysy.
Oman valuutan käyttö Itä-Karibian dollarin sijaan on vähän hankalaa kun ehti jo tottua että kaikilla mailla on sama valuutta, mutta kun myös us dollarit käy niin tuskin on kenellekään ongelma maahantulon suhteen. Ja seinästä saa paikallisia Barbadoksen dollareita.
Tiet on surkeat, isoja pääteitä lukuunottamatta, mutta niin on muuallakin. Auton vuokraaminen varmasti hyvä idea, brittiläinen liikennekulttuuri täälläkin mikä hyvä huomioida.
Tykättiin Barbadoksesta, kyllä. Paljon ihania rantoja, vesi lämmintä, yleisesti siisteys erittäin hyvää tasoa, infra kunnossa. Koronaviruspandemian jäljiltä varmasti paljon vielä odottaa aukeamista ja paljon infraa kaatunut, silti ihan loistava paikka. Nettiyhteys toimii, hanavesi on juotavaa, sähköiset palvelut ja systeemit toimii. Ihmiset on ihania.
Hyvin karibialainen paikka edelleen Antiguan jälkeen, nyt ollaan siellä minne kuviteltiinkin tulevamme!
Se mikä turrea ärsyttää täällä, ja kaikilla englanninkielisillä saarilla, on se että meitä ei natiivisti englantia puhuvia pidetään aika idiootteina.
Kun ihan kaikkea aksenttia ei ymmärretä, ja maski ei auta kuultavuutta, niin alkaa pikkuhiljaa vituttaa kaikki 2 vuotiaan tasolla oleva neuvominen ja komentelu. Ja jos et vielä kuule kaikkea mitä sanotaan (mikä ei liity ymmärtämiseen yhtään mitenkään) niin ymmärrän että Markkua vituttaa tuplasti mun verran.
Ranskankielisillä saarilla ei kenelläkään meistä, meillä tai paikallisilla, englanti ole oma kieli joten ymmärrys ja suhtautuminen toisen kielipuolisuuteen on ihan erilainen. Näillä brittiläisillä saarilla tämä on ihan perseestä. Kun ei vaan jakseta käsittää että kaikki valkoiset olmit ei ole englanninkielisiä, ei edes vaikka vaihdat sujuvan englannin rallyenglishiin. Niin on pakko aika ajoin tehdä että saa palvelua eikä vittuilua.
Jos tulet Karibialle, mene muualle kuin englanninkieliseen maahan.
