Ja Etelä-Koreasta sitten Japaniin.
Etelä-Korean Busanista on mukava noin kolmen tunnin lauttamatka Japanin Fukuokaan, Kyoshon saaren suurimpaan kaupunkiin. Lauttoja on useilla eri yhtiöillä ja myös esim. Osakaan.
Lauttalippu Fukuokaan on halpa, business-luokassa menomatka kahdelle yhteensä noin 160€ mikä sisältää ruoat ja juomat, matkatavarat jne. Lauttasatamassa tulee olla viimeistään tuntia ennen matkan alkua, aikaisintaan kaksi tuntia ennen, ja varautua siihen että omat matkatavarat on pystyttävä kantamaan itse eli tähän ei missään matkustusluokassa ole apua tarjottavissa. Noin 1000¥ eli 6€ lisämaksu tulee isosta tai painavasta matkatavarasta ja senkin voi etukäteen hoitaa. Matkatavaroille on laivassa hyvin paikkoja ja lokeroita ilman lisämaksua. Välillä menee myös Ruotsinlaivantapainen yölaiva kasinoineen, yökerhoineen ja shoppailumahdollisuuksineen, hytti saatavilla myös, hinta samaa luokkaa mutta matka vie tosiaan koko yön.
Trimaraanialus millä me tultiin (Queen Beetle) kulki leppoisaa 38 solmun nopeutta ja oli kovemmassa aallokossa vain ihan alkumatkasta. Matka kesti noin 3h 30min.
Business luokan lippuun kuuluu mukavuussetti eli tohvelit, silmälaput ja käsivoideputkilo, lisäksi hintaan sisältyi kaksi drinkkiä/olutta sekä jokaiselle oma jättilaatikko keksejä. Muutamalla eurolla sai ihan hyvän vegepitsan, kaikki virvokkeet, kahvit ja teet sekä pehmisjäätelö kuului rajattomasti lipun hintaan. Tuolit oli isot, mukavat ja säädettävät.
Paikalliset oikeasti vaihtoi noi tossut jalkaan laivamatkan ajaksi ja otti silmälappujen kanssa 3h40min matkalla kunnon torkut. Henkilökunnalta sai pyynnöstä oikein muhkean ja mukavan viltin päiväunille. Ja osa joi koko matkan. Osa oksensi. Kaksi viimeistä ei ollut aina yhteydessä toisiinsa.
Me oltiin hereillä, rentouduttiin ja ihailtiin maisemia, todettiin ettei laivan nettiyhteys toimi lainkaan ja oma korealainen sim-kortti lopetti kantaman ja toiminnan 1/3 matkan jälkeen. Joten viihdyttiin sitten vaan keskenämme.
Klo 18.40 aikaan auringon laskiessa saavuimme Nousevan auringon maahan mukavan ja leppoisan matkanteon jälkeen.
Kuten laivaan mennessä myös sieltä poistuttaessa kävelemistä kapeilla käytävillä on kilometrimäärin, mutta hitaimman tahdilla kaikki kulki ja japanilainen nuoriso yltyi laulamaankin jonon liikkuessa välillä hitaasti.
Hanamiennuste (kirsikankukkien kukinta-ajankohta) osuu meillä aika täydellisesti nyt kohdalleen. Ennusteen päivämäärä on alun ajankohta ja kukinta-aika on noin 10-14 pv sen jälkeen. Tänä vuonna kevät on ennusteesta lähes viikon myöhässä mikä on meille ihan lottovoitto, suurin osa ajat ollaan kuitenkin pohjoisempana ennusteen hanamin jälkeen.
JAPANI, QR-KOODIEN LUVATTU MAA
Täällä kaikelle on Qr-koodi. Ja se on erittäin hyvä.
Ennen maahantuloa rekisteröidy visit Japan -nettisivulla ja tee maahantuloselvitys siellä, voit omaan selvitykseen liittää koko perheen. Kun olet täyttänyt kaikki osiot saat maahantuloa varten QR-koodin jonka esität passintarkastuksessa ja maahantulo nopeutuu parin lomakkeen ja 20 minuutin verran. Tullauslomakkeen joudut silti täyttämään käsin lipukkeille, vaikka senkin kysymykset käydään läpi maahantuloselvityksessä, tullissa neitokainen vilkaisi meidän täyttämiä lipareita ja toivotti hyvää matkaa. Laivasta maahantuloon vei 10 minuuttia, maahantulosta tullin kautta taksipysäkille vei kolme minuuttia, korkeintaan.
Laivaterminaalissa ei ole minkäänlaista pankkiautomaattia eikä sim-korttien myyjiä, ei itse asiassa oikein mitään muutakaan. Taksitolpalla oli yksi taksi jonka kuski ymmärsi puheestani sanan creditcard, nyökkäsi iloisesti Hai! Ja nakkasi meidän laukut peräkonttiin. Onneksi meillä oli hotellivarauslappu tulostettuna ja siinä hotellin nimi ja osoite Japaniksi.
Hotelliinkirjautumista nopeuttaaksemme olimme tehneet hotellin check innin myös netissä ja saaneet hotellin QR- koodin, väsyneet matkailijat jättivät kaikki lomakkeet hotellin tiskillä täyttämättä ja avainkortti saatiin pikapikaa.
Meillä oli comfort double huone Mitsui garden Gion hotellista. 4* hotellin halvimmasta päästä oleva perushuone ihan kaupungin parhaalla paikalla lähellä Hakatan päärautatieasema maksaa noin 1000€ /6 yötä.
Hotellihuone on erittäin siisti, puhdas, mukava, jopa ikkuna löytyy, puhdas ja kelpoinen kylppäri. Mutta. Tilaa noin 15 neliötä eli meidän kylppärin verran. Illalla hyyyyvin väsyneenä turre ahdistuu moisesta vaatehuoneesta ja ajatuksesta asua siinä lähes viikko. Ei kiitos. Katsoimme hotellin nettisivuilta että löytyisi yksi vapaa king size huone ja hinta siedettävät noin 800€ enemmän oloajalta. Lähdin respaan asiaa tiedustelemaan, kerroin että huone on oikein kiva mutta oikeasti, meillä meidän kolmella kissalla on huomattavasti enemmän tilaa emmekä ole tyytyväisiä. Neitokainen sanoi tarkistavansa voidaanko upgreidata, kerroin että voitte, teillä on yksi huone vapaana ja jos huomisesta me otettais se, nyt illalla ei enää jakseta muuttaa. Pisin keskustelu käytiin siitä kuinka neitokainen pyysi anteeksi tuhat kertaa että joudumme maksamaan extraa tästä upgreidauksesta ja minä kerroin että se on oikein ok ja normaalia ja sopii meille.
Ja kappas, 320€ hintaan meille upgreidattiin oikein ihana ja tilava huone jonne päästiin seuraavana päivänä pari tuntia ennen sovittua aikaa muuttamaan. Talo olisi tarjonnut meille tavaroiden kannonkin uuteen majapaikkaan mutta todettiin että nää on kahdestaan tuotu Suomesta, kyllä me päästään nyt kuusi kerrosta ylemmäskin ihan keskenään, ei vaivata muita enempää.
Ja hotellin yhteydessä on muuten ravintola jolla on ihan ultraluksustason aamiainen noin 2200¥ hinnalla eli noin 15€/hlö hintaan. Tarjolla sekä länkkärien muna-pekoni-tostiversio tai sitten noin 35 ruokalajin japanilainen äärettömän herkullinen aamiainen paikallisista ja tuoreista raaka-aineista. Aamiaisen voi pyytää myös mukaan bentoboksiin. Saat boksin ja aterimet, pari keittokippoa ja servietit muovikassin kera, keräät itse haluamasi sapuskat noutopöydästä. Niin hyvää miso-keittoa, tofuja eri muodoissa, kolmea eri raakaa kalaa, tempurana kalaa, rapua, edamamepapujen palkoja, kuutta eri salaattia, vihanneslisäkkeitä, -kastikkeita ja -mausteita. Mausteista mätiä!
Ihan paras aamiainen ikinä. Keitettyä kananmunaa en jaksanut syödä enää eikä länkkäriaamiainen kiinnostanut yhtään. Taidetaan mennä paikanpäälle syömään joku toinen aamu kun nyt otettiin boksissa huoneeseen.
Tässä hotellissa ei jätetä ovelle palamaan merkkivaloa eikä ripusteta ovenkahvaan merkkilappua saako häiritä tai ei ja kaivataanko siivousta nyt tai ollenkaan. Ehei.
oveen laitetaan jokin kolmesta magneetista:
Lila: elä tuu häiriköimään!
Keltainen: paas siivoten tää kämppä (saat siis luvalla häiritä, onnea!)! No, mää luutusin jo pöydät ja lattiat mutta kai sulle jotain jäi.
sininen: joo ei täällä oo mitään hätää maanjäristyksen jälkeen, ei tartte tulla laskemaan ruumita (ja häiriköimään, taas).
tilanteeseen sopiva lätkä vaan oven ulkopuolelle.
Hotellin sijainti on selvästi onnistuttu valitsemaan hyvin. Hakatan päärautatieasemalle on muutama sata metriä, kaikki palvelut pienen kävelymatkan päässä samoin kuin monia nähtävyyksiä. Seven-11 liikkeissä sekä posteissa on aina pankkiautomaatti jossa toimii ulkolaiset luotto- ja debit-kortit, ja noita on vähintään yksi per kortteli. Me pelataan ainoastaan op debitkortilla (mukana kyllä sen kymmenen muutakin korttia, myös luotollisia) ja kaikkialla on voinut maksaa ja nostaa rahaa tällä.
Käveleskeltiin pari tuntia kaupungilla nauttien ihanasta auringonpaisteesta ja jumalattoman kylmästä ja kovast tuulesta, +10 saattoi olla mittarissa mutta kylmä tuuli teki kyllä tehtävänsä.
Tietotekniikan luvatussa maassa data sim kortin ostaminen vaatii viitseliäisyyttä ja hermoja. Meillä on siis aina tapana ostaa yhteen vanhaan mini iPhoneen data sim kortti ja siitä jakaa hotspotilla tarvittaviin laitettaisiin riittävästi dataa. Tarve on noin 1-3 Gb /vrk hotellin ja kaikkien julkisten wifiverkkojen lisäksi. Eli varsin paljon, hotellien Wi-Fi on vaihtelevan hyvä, monesti itseostettu on parempi mutta ei aina.
No, nyt haluttiin ostaa 50 Gb data sim kortti 30 vrk kestolla, mieluummin vielä rajaton data. Tällaistahan ei niin vaan ostetakaan Japanissa. Seven-11 kaupoista saa sim kortteja 1-2Gb datalla ja niitä voi sitten top-upata tarvittaessa, mikä ok mutta mukavuudenhaluiselle turrelle ihan no-no, niinkun kerran tai kaksi päivässä pitäisi tehdä top-up.
Joten etsittiin sitten paikka jost saisi haluttu sim kortti..
Eli hakeuduttiin paikalliseen verkkokauppa comiin, Yodobashi Hakata Camera shopiin. Tsiisus mikä tekniikkataivas!
Info ja myyjät osasi meidät opastaa hyllylle josta löytyi eri prepaid datasim-korttivaihtoehdot, tiedettiin mitä etsittiin ja se löydettiin pian (Ja minä samalla paloauton punaisen iPhonen uuden kotelon). Kassalla vielä selviteltiin asiaa tarkemmin, myyjä vain japaniksi, minä englanniksi ja täydelliset kaupat syntyi! 50Gb datasimkortti joka on voimassa 180 päivää maksoi noin 5000¥ eli 30€.
Simkorttiostoksen lisäksi käytiin ruokakaupassa ja leipomossa, ja lisäksi ostin sujuvasti länkkärille sopivia 60 denierin mustia sukkahousuja (ei, en tarvitse kanta-asiakaskortti, juu maksan luottokortilla ja joo saa laittaa pesupussin mukaan, kaikki japaniksi jota en puhu).
Minkä lisäksi ihailtiin keväistä kukkanäkymää kaduilla.
Illallisen suhteen ensi aiottiin ryhtyä pikanuudeleiden tekoon ihan hotellihuoneessa, sitten katseltiin ramen-paikkoja joita useita naapurissa. Päädyttiin kuitenkin yhteen paikkakunnan parhaista sushipaikoista. Ja ton yllä olevan kahvilan nimi ei ollut meidän idea!
Me tykätään sushipaikoissa eniten sellaisista liukuhihnapaikoista, istut baaripöydässä ja annokset kulkee liukuhihnalla sun edessä tietyn väriaillä lautasella mikä kertoo annoksen hinnan. Otat mitä otat, lopussa kassalla lasketaan eri väriset lautaset ja maksat sen mukaan.
No, tää ei ollut sellainen. Alussa tarjoilija toi kirjallisen ohjeen kuinka paikassa toimitaan, eli ensin peset kädet sillä märällä rätillä joka eteesi juuri tuotiin, sitten tilaat padilta juomat. Alkupala tulee automaattisesti juoman kanssa. Sitten rupeat pohtimaan mitä syöt, kaikista ruoista oli hyvät kuvat, sisältö ja annoskoko esillä, tilaat mitä haluttaa ja niin paljon kuin jaksat syödä.
ja kun olet syönyt/juonut tilauksen voit palata pläräämään lisää ruokia ja tilata lisää niin kauan kuin huvittaa.
Sushia olen syönyt noi 70 maassa, tähän asti parhaat Uusi-Kaledonian pääkaupungissa Noumeaussa sekä Uusi-Seelannissa Wellingtonissa Cuba streetin baarissa (siellä jopa kahteen kertaan eri matkoilla). Mutta tänään ekaa kertaa Japanissa ja Fukuokan yhdessä parhaista sushipaikoista. Kaksi söi itsensä ähkyyn (2×5 sushipalaa, kaksi grillattua abalonesimpukkaa, neljä tonnikalarollia ja kaksi merisiilikäärylää), joi oluen ja kaksi viiniä ja maksoi yhteensä noin 60€. Eli kaikkein halvimmasta päästä ravintolaruokaa ikinä. Ja parasta sushia koskaan.
Vyöryttiin sitten illallisen jälkeen alle kymmenen metriä takaisin hotellimme ja ihailtiin matkalla meidän illallisen aikana auenneita katuruokapaikkoja joista tuli ihanat tuoksut mutta ei enää jaksettu edes maistaa. Ehkä huomenna sitten näihin?
Ja sitten tehtiinkin oikein reippailupäivä! Katseltiin opastettuja turistikierroksi, kaikki näytti olevan vain jalkaisin tehtäviä eikä mistään löytynyt autoilevaa opasta joka meitä paikoissa kiskaisi. Markku teki tutkivaa journalismia ja totesi että kaikki noin Fukuokan näjtävyydet on niin lähekkäin että ovat oikeasti kävelyetäisyydellä toisistaan, ja lisäksi vielä meidän hotellista. Niinpä lähdettiin tekemään oma turistikierroksemme.
Hyvin rauhallista ja kiireetöntä lonuamistahtiamme kuljettiin googlemapsin viitoittamia teitä ja lueskelin Google translatorilla kylttejä. Todettiin että ei taiteet enää ikinä lähteä opatetuillle kierroksille, tällainen hyvin hiljaiseen tahtiin kuljeskelu on paljon kivempaa ja nähtiin paljon enemmän hauskoja paikkoja ja arkielämää kaduilla.
Ensimmäinen kohde oli ehkä päivän mielenkiintoisin ja näyttävin, Kushida shrine. Useammasta pihasta ja temppeleitä, pyhätöisyä koostuva isohko temppelialue jolla ikää jo kunnioitettavasti, rakennettu vuonna 757 eli niihin aikoihin kun viikingit mellastivat meilläpäin.
Alue oli todella kaunis ja rauhallinen, yllättävän paljon ihmisiä paikalla arkipäiväksi mutta ei mitään tungosta.
Temppeleitä on paljon eläinhahmojen, tavallisimpana tällainen kissa/leijona/koira -patsaat jotka aina pareittain esillä, toisella suu vähän auki ja toisella kiinni.
Sisäänkäynnillä oli tällainen vesilähde jost paikalliset puukauhalla joi vettä ja huuhtovat käsiään ja kasvojaan. Sitten käytiin hieromassa tuon lehmän turpaa entistä kiiltävämmmäksi ja samalla rukoiltiin.
Aikamme Kushida shrinea ihasteltuamme läpsyttelimme pienen matkan pikkukujia pitkin isommalle Tochoji temppelille.
Tochoji temppeli on toimiva buddhalaistemppeli jossa oli paitsi menoss korjaustöitä myös kaikki oleelliset nähtävät paikat ei-buddhalaisista kiellettyjä hartauspaikkoja. Ovelta sai kuvan otettua mutta tuntui kovin epäkunnioittavalle siinä pällistellä muiden hartaushetkiä. Suitsukkeet paloi ja hytistiin paljon, välillä taputeltiin isosti ja kumarrettiin sinne tänne.
Niinpä päätimme siirtyä meille hengellisempään paikkaan seuraavaksi, Ohori parkiin päivädrinksuille ja katselemaan kaunista puistoa. Ohori-puisto on avattu nykymuodossaan 1924 ja on erittäin suosittu käveleskelypaikka.
Korkattiin tässä samalla sitten myös japanilaisen metron käyttö, kun siirtyminen oli simppeliltä yhden metroradan asemalta vain muutama pysäkki koettiin se hyväksi harjoitusalustan. Ja helppoahan se olikin.
Metroasemalla on sisääntulossa lippuautomaatteja joissa opastus myös englanniksi, käteinen ja kortit käy. Tavallinen kertalippu aikuiselle on 260¥ eli pari euroa. Lippu on sellainen mitättömän kokoinen pahviläpykkä joka metroportilla syötetään porttiin ja lippu läpsähtää rei’itettynä portin auettua toisesta päästä ulos. Pidä lippu tallessa, vain sillä pääset pääteasemalla ulos portista, silloin taas syövät lipun koneeseen ja portti aukeaa mutta nielaisee myös sen hassun läpyskän. Ostetun lipun voi käyttää vain sillä asemalla missä se on ostettu, eli älä tee kuten me ja ostettiin paluuliputkin muka fiksuina jo valmiiksi, eihän niillä päässytkään sitten eri asemalla junaan vaan piti ostaa uudet liput.
Ohori-puisto on oikeastaan iso lampi jonka läpi menee metsäinen kävelyreitti, reunoilla on lasten leikkipuistoja ja lenkkeilyreitit, penkkejä istuskella ja nauttia päivästä. Boathouse Bar tarjoilee drinksuja, lounasta ja virvokkeita kohtuuhintaan. Baariin saa tuoda myös koiria sisälle ja lammen rannoilla kyllä poikkeuksellisen paljon näkyikin koirien ulkoiluttajia.
Boathouse vuokraa myös tuollaisia joutsenennäköisiä polku enteitä sekä muutamaa soutuveneitä.
Kaikenlaisten puoli- ja kokosukeltajalintusten lisäksi lammessa asui pieniä kilpikonnia. Olivat selkeästi lämmittelemässä auringonpaisteessa eikä moksiskaan vieressä huokailevista ihmisistä.
Kävelymatkaa tuli vain viitisen kilometriä mutta kyllä siihen puolipäiväretken aika saatiin kulumaan kun ei mitään kiirettä pidetty.
Illalla sitten suunnitelman mukaisesti käytiin hotellin edessä olevasta ruokakojusta hakemassa rapucurrya parilla eurolla. Ja todettiin että kovasti odotetut ramenit taitaa meillä jäädä Japanissa kokonaan maistamatta, myös kasvis- ja äyriäisversion liemi keitellään sianluista. Pöh.
Hotelli tarjoaa matkaajille kivat pyjamat käytettäväksi oloasuna. Ainoa kaino toive on hotellin hississä ettei ihmiset menisi aamiaiselle pyjamassa vaan pukisivat vaatteet. Ylimmän kerroksen kylpylään, public onsen, sen sijaan pyjamassa on oikein sopivaa mennä, pyyhe mukaan. Miehet ja naiset kylpee eri puolilla ja ihan nakkena. Tässä aamulook, ehkä painun nyt suihkuun ennen kuin lähdetään etsimään kissakahvilaa.
Vaatteiden kissankarvaisuusaste on hälyttävän matala ja alkaa olla vieroitusoireita kissojen silittelystä joten Google mapsilla etsittiin lähin kissakahvila ja lähdettiin jalkaisin matkaan. Tietenkin kun kyseessä tärkeä tapaaminen pukeuduttiin myös asianmukaisesti. Tänään onkin ollut ihana ilma kävellä lähes 10km, tuuli vähän lämmennyt ja +15-17 lämmintä, aurinkoinen taivas.
Nekocafe oli oikein viihtyisä ja kiva paikka. Kissoja oli yllättävän paljon ja kävijät todella keskittyi kissoihin eikä puuhannut muuta. Me vetäisin scrabblelauta pöytään ja saatiin apua pelaamisessa.
Kissakhavilan ulkoeteisessä riisuttiin kengät ja laitettiin tohvelit jalkaan, desinfioitiin kädet ja valittiin kassalla halutaanko olla paikalla puoli tuntia vai tunnin. Valittiin tunnin vierailu joka maksoi noin 7€/henkilö, kaikki mehu, keksit, vanukkaat yms tarjoilut kuului hintaan. Kissoille pystyi ostamaan 0.60€ hintaan herkkutahnaa pötkyn ja sitä annettiin kissoille lusikoida. Takit ja laukut jätettiin lukolliseen kaappiin.
Kissakahvilavierailun jälkeen käveltiin lähimmälle metroasemalle ja jo ihan pro-ottein ostettiin liput ja ajeltiin metrolla muutama pysäkinväli kauemmas keskustasta.
Metroilun jälkeen käveltiin taas vajaa pari kilometriä ja tultiin ihailemaan Fukuokaa noin 350m korkeudesta Fukuoka Towerista.
Yhteen näköalatasanteen nurkkaan sai jättää kevätterveiset. No tietenkin jätettiin.
Lähes kuuden tunnin retkeltä tyytyväisenä ja väsyneenä takaisin hotelliin, pikanuudelit tulille ja telkkari auki. Ja niin, Fukuoka Towerin juurella ehdittiin vielä ihailemaan Fukuokan kaupungin pääkirjastoa.
Fukuokassa ollaan vielä huominen lauantai sekä ylihuominen sunnuntai. Maanantaina lennetään sitten 1000km etelään tropiikkiin Okinawan saarelle. Alkuperäisenä suunnitelmana oli käväistä päiväretki Nagasakissa, alle 200km päässä tästä Fukuokasta, mutta sinne meneminen ei nyt tunnu vaihtoehdolta näin lyhyellä oleskelulupa kun pelkät matkat vie luotijunallakin yhteensä 3h vähintään. Sunnuntaille on lisäksi luvattu hyvin huonoa säätä, rankkasadetta ja tuulta, vilpoisaa, joten huomenna vielä jokin päiväretkikohde kävellen ja metroillen, sunnuntaina pidetään hotellipäivä (ehkä kokeiluun yläkerran onsen?) ennen maanantain lentoa.
Tänään lauantaina ei ollut oikein mitään erityistä suunnitelmaa tehdä mitään kun Nagasakiin junaileminen osoittautui meille nyt ylivoimaiseksi. Lisäksi minä olen saanut jonkin perkeleellisen aasialaisen hyppykupan, kurkkukipua ollut parina yönä, vähän nuhaa ja viime yönä jo yskää. Eilisellä Fukuoka Tower retkellä piti jo ottaa taksi takaisin hotelliin kun henki oli vähän ahtaalla, taksimatkalla olo helpottui mutta yöllä alkoi sitten yskä. Korona- ja influenssatestit negatiiviset joten jokin pienempi kevätflunssa vaan kyseessä.
Kuitenkin alkoi tuntua jo ennen puolta päivää ettei jaksa vaan nukkua ja maata hotellihuoneessa joten katsottiin lähempää yksi temppeli ja japanilainen puutarha joissa voisi käydä nopeasti.
Rakusuien puutarha on perinteinen japanilainen puutarha teehuoneineen. Sisäänpääsy maksaa 100¥ eli noin 0,60€/hlö. ja sillä pääsee sekä puutarhaan että tutustumaan perinteisiin teehuoneisiin. Macha-kupillinen kauden namien kera maksaa noin 500¥ per annos ja teen voi nauttia istuskellen puutarhassa.
Puutarhan ja huvilan on perustanut 1906 japanilainen kauppiasperhe. Vuodesta 1995 puutarha on ollut julkinen paikka ja teehuoneita voi vuokrata myös omiin juhliin tai osallistua vaikka teeseremoniakouluun.
Paikalliset kultakalat on vähän isompia kuin meikäläisten akvaarioissa.
Puutarhassa istuskeltiin ja nautittiin hyvä tovi miljoonakaupungin keskustassa siitä ettei kuulunut kuin linnunlaulua ja vesiputouksen ääni, katseltiin kultakalojen puuhia ja vaan oltiin.
Puutarhasta suunnattiin toiselle päivän nähtävyydelle, Sumijoshin temppelille. Matkaa olikin noin kadun ylityksen verran. Kyseessä on isohko temppelialue joka on siis toiminnassa oleva pyhättö tiukkoine käyttäytymissääntöineen.
Jos olen ymmärtänyt oikein tämä pyhäkköä on shintolaisuuden pääpyhäkkö ja mm. merenkulkijoiden turvallisuuden jumalalle omistettu. Paikka oli kyllä hieno kaikkine inareineen (noin terassikatoksen näköiset rakennelmat), värikäs ja kauniisti laitettu puutarha myös. Menossa oli hartaus jossa mm. siunattiin pieni vauva ja meno kuulosti kauniilta.
Päivän parhaat tykyttelyä ja infarktin oireet aiheutti Japan Airlines. Meillä on ylihuomiselle maanantaille ostettuna business-luokan lennot Fukuokasta Okinawan saarelle. Tänään tuli ohjeet nettichekkaukselle, mutta vain Markulle. Mun lipun numerolla ei löytynytkään mitään varausta. Onneksi meillä on printattuja kuitit lennoista ja lippujen numerot yms, rimpautin Japan Airlinesille että mitäs aktuaalista vittua nyt tää oikein on. Hyvin kohteliaan ja avuliaan herrasmiehen avulla rupesi löytymään munkin lippu ja chekkaustiedot, saatiin kaikki hoidettua vaikkakin pidemmän kaavan mukaan.
Eli huominen sunnuntai pidetään sadetta ja tuulta hotellissa, pakataan ja levätään ja maanantaina päivällä lennellään sitten etelään Okinawalle.
Ah, niin! Löydettiinhän me viimein myös vegaanit ramenit!
Ramenien keitto keitetään Japanissa perinteisesti porsaan luista, ihan äärivegetapauksissa kanan luista. Meidät on naurettu ulos aika monesta katukojusta kun on kyselty vegeramen-annosta.
Siunattu googlemaps auttoi meitä taas. Ihan hotellin vierestä löytyi paikka joka mainosti tekevänsä vegerameneita. Siispä sinne.
Canal City-ostarin ylimmästä kerroksesta löytyi Original Tomato Ramen Sanmi -ravintola joka tekee yhden ramenannoksistaan misotahnaan possunluiden sijaan. Ja paistaa tomaatteja liemeen yrttien lisäksi. Liemeen spagetin näköisiä nuudeleita ja iso kourallinen tuoreita ituja. Voi valita hyvin miedon, miedosti tulisen, tulisen, erittäin tulisen tai supertulisen nnoksen Markku otti miedosti tulisen ja minä erittäin tulisen. Mulle kuppi vihreää teetä ja Markulle olut. Yhteensä noin 15€ ja saatiin vielä ruokalaputkin!
Voi että!
Että ihminen voi olla onnellinen hyvästä ruoasta! Niin parhaat ramenit ikinä, voitti muutaman illan takaisen sushiateriankin mennen tullen.
Kun puolenpäivän maissa näytti ettei päivä olekaan pelkkää kaatosadetta ja myrskyä lähdettiin tekemään vielä mukava 5km kävelylenkki Hakatan vanhassa kaupungissa temppelien keskellä. Ko. temppelialueen kuusi eri temppeliä on noin 1300- luvulta. Ero on huima Myanmarin tai Thaimaan temppeleihin, ei ole katot kullalla silattu eikä väri-iloittelua ole havaittavissa. Sen sijaan alueet on hyvin seesteisiä, rauhallisia, todella hyvin hoidettuja ja kauniita vanhoja puutarhoja joista puuttuu ihan kaikki markkinahumu. Mieli lepäsi täällä kujilla kuljeskellessa omaan hitaaseen tahtiimme, juuri ketään ei paikalla ollut tänään.
Kirsikankukkia alkaa näkyä pikkuhiljaa enemmän ja enemmän, ennusteen mukaan pitäisi täälläkin olla jo täysi kukinta mutta vasta ihan yksittäisiä kukinnan aloittavia puita nähty suolaisilla paikoilla.
ja Kissa. Tänään yhdellä temppelialueella tuli vastaan eka kissa koko reissun aikana tähän mennessä (kissakahvilaa lukuunottamatta). Ihan oli tyypillinen Kissa.
Ja lopuksi eksyttiin vahingossa paikalliselle hautausmaalle. Aika ankea paikka niin kuin ne meilläkin ruukaa olla.
Kaupan kautta takaisin hotelliin (aamiaistarvikkeet) ja pakkaamaan tavaroita, huomenna lennellään etelään!
