Ja sitten 2h 14 min Shinkansen-junalla siirtyminen Tokioon. Matkalla nähtiin myös Fuji-vuori mutta paikat oli just väärällä puolen junaa että olisi saanut kuvia, ja huippu oli lisäksi pilvinen peitossa kauniista säästä huolimatta joten ei kuvaa. Sorry.
Päätettiin kävellä Tokion päärautatieasemalta hotelliin kun matkaa ei ollut kuin pari kilometriä ja iso matkalaukku oli lähetetty jo edellä Osakasta Tokioon joten oltiin aika kevyillä matkatavaroilla liikkeellä. Kaikki opasteet ja monet kartat matkan varrella kyllä opasti todella hyvin perille, Google maps oli lähinnä varmistuksena enää.
Hotelli on valittu alueen perusteella, haluttiin Ginzan alueelle mikä tiedetään melko (”melko”!) hintavaksi, mutta rauhallinen, turvallinen, mukava ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. Lisäksi kävelymatkan päässä monista meidän käyntikohteista.
Eeeehhehehheheeeee…
Tuossa Guccin, Hermesin ja Pradan nurkilla juna-asemalta hotelliin talsiessa ehdin just sanomaan Markulle ettei tästä puutu kuin sätänä Marimekko.
No eipäs puuttunut 😂😂😂
Ja ehkä näillä kohdin kun oltiin jo ihan hotellin nurkalla alkoi tuntua siltä että ehkä me kuitenkin oisi voitu valita muukin hotellin paikka, tää ei ole meidän hintaluokassa nyt.
89. maa ja matkailua lähes 50 vuotta.
Eikä vieläkään osaa lukea hotellivarauksen pikkuprinttiä.
Ei se 8 yötä ollutkaan 4276.99€, mitä hintaa jo ehdittiin itsekin taivastelemaan, vaan lukeehan siinä alla ihan selvästi että lisäksi veroja yms 1153€. Kallein hotelli ikinä missä ollut, mutta ainoat tän alueen vaihtoehdot oli 8000-12000€/8 yötä. Eipä kannattanut enää ruveta respassa arpomaan vaihtoehtoja, kaupungin hotellit on todella täynnä kun on Japanin matkailun kevätsesonki just korkeimmillaan.
Mutta hei! Hotellihuone on japanilaisittain erittäin suuri, tyynyt hyvät, huonepalvelua ei ole olemassa (mutta ei missään täällä), amme puuttuu ja respan neidit oli aivan ihania. Vieressä on parikin vege-ravintolaa, myös rameneita!
Cityview pyydettiin ja saatiin.
Illemmalla käytiinkin syömässä niitä vegerameneita tuossa parin korttelin päässä. Erinomainen pieni ja paikallinen ravintola, ruoka herkullista.
Eka kokonainen päivä Tokiossa päätettiin käyttää kävelyyn (yllättäin, noin 10km) Tokyo Towersille. Torni on rakennettu 1958 alunperin TV- ja radiotorniksi sekä koko Japania kuvaavaksi maamerkiksi. Tornin ensimmäinen näköalatasanne, main deck, on noin 100m korkeudessa, top deckille 250m korkeuteen pääsee vain ostamalla extralipun ja audio-oppaan.
Onhan tää tällainen hassu oranssi eiffelintorni, vaikkakin sitä korkeampi ja näyttävämpi. Torni maalataan 5 vuoden välein aina uudelleen, värin on oltava alkuperäiseen suunnittelijoiden ehdon sekä lainsäädännön mukaan tällainen oranssi valkoisilla raidoilla jotta lentoliikenne näkee sen riittävän kaukaa.
Ensin noustaan 100m korkeuteen main deckille. Siitä alkaa retki ylemmälle top deckille kirjastohuoneen hissin kautta.
Joku täysin perverssi yksilö on keksinyt laittaa lattiaan ikkunoita jotka korkeanpaikankammoinen turre huomaa vasta seisoessaan sen päällä!
Tuossa korkeimman tornin yläosassa näkyy kärpäsenkakkana ikkunanpesijät. Juu ei olisi mun ammatti.
Tokyo Towerista alastullessa huomattiin tuollainen temppeli lähistöllä. Tehokas turisti käy siellä samalla!
Ja sitten kohti hotellia. Ensin ajateltiin kokeilla paikallista metroa mutta lopulta käveleminen voitti. Noin 10km taas tänäänkin tuli talsittua. Kun kotona arkena kävelee 19m makkarista työhuoneeseen ja saman matkan keittiön kautta takaisin makkariin niin onhan tää aika urheilua!
Matkalla ihailtiin kuinka noi Shinkansen-junat kulkee ihan keskustan yllä, vieressä paikallisjunat, alla jalankulkijat ja alimpana metrojunat useassa kerroksessa maan alla.
Jalankulkijatkin voi valita suorastaan scifi-elokuvan kaltaisen ylikulun seikkaillakseen yli kadun. Tai sitten vaan kävellä toi kolme metriä suojatietä valoissa.
Ja sitten illallisella 12 ruokalajin finedining sushiateria Ginza crossingin yllä 9. kerroksen aitiopaikalla. Paperilla meidän menu kun kerrottiin ettei syödä lihaa, härkä oli korvattu oikein hyvällä kalalla.
Kuvun alla olevan tonnikalanigirin päällä oli kaviaaria ja lehtikultaa. Tonnikala oli herkkua.
Illallinen 160€ yhteensä kahdelta.
Japani ei ole kallis paikka. Paitsi hotelliasumisen suhteen.
Ja illallisen kruunasi näkymä Ginza crossingiin meidän ruokapöydästä.
Nyt käytiin niiiiiin oudossa taidepläjäyksessä että en osaa oikein sanoa mitään. Lähtökohtaisesti en tykkää elävien eläinten käyttämisestä tällaisessa, vaikka hienoja taideteoksia olikin.
Kaikissa altaissa siis erilaisia kultakaloja.
Kyseessä siis on Art Aquarium Museo, taidenäyttely isossa luksusmerkkien tavaratalossa. Lippu maksaa noin kympin hengeltä, näyttelyalue on iso mutta kierrettävissä alle puolessa tunnissa.
Ja välillä vähän paperiorigameja.
Toivottavasti nuo lyhyet videot latautuu ja näkyy, koko näyttelyn idea oli kyllä värien vaihtumisesta ja valaistuksessa.
Tänään käytiin myös ihan lähellä olevassa liikkeessä kimono- ja takkiostoksilla, myös yksi silkkihuivi lähti mukaan. Pahoittelut ettei kuvaa tule tarkemmin, kyseessä tuliaisia… Saatan vielä palata tähän ihanaan liikkeeseen jossa myyjä on enemmän kuin ystävällinen, osaava ja kielitaitoinen. Ja neuvoo kaiken vaatteiden pukemisesta
Käytiin ihailemassa näkymiä hotellin kattoterassilla sekä alakerran loungessa.
