Kroatian Istrian niemimaa on ruoka- ja viinimatkailijan unelmapaikka. Paikalliset oliiviöljyä, hedelmätuotteet, tryffelit ja viinit on huippuluokkaa, ruoka hyvää ja kohtuuhintaista. Meille sattui vielä viereen Rovinjin paikallinen tori joka päivittäin aamusta iltaan möi tuoreita paikallisia vihanneksia ja hedelmiä sekä paikallisten tekemiä öljyjä ja säilykkeitä.
Biletyspaikka Rovinj ei ole, ja kuten koko Kroatiassa uimarannat on pienikivistä rantaa tai uimaan mennään suoraan kallioilta, monin paikoin kallioilta on laitettu rappusia mereen uimisen helpottamiseksi. Rovinjissa on yksi varsinainen isompi uimaranta erittäin hyvine fasiliteetteineen ja sijaitsee hotellialueella keskustan eteläpuolella. Ko hotellialueella sijaitsee kaikki suuret 5* hotellit uima-altaineen ja varsinaisina hotellipalveluineen hyvin hiljaisella ja rauhallisella metsäalueella. Hotellihuoneiden hinnat nyt syyskuussakin liikkuu vielä 1000€/yö molemmin puolin, kesäsesonkina on kalliimpaa. Joten, kun haluaa tuonne uimarannalle on aurinkotuoliparin ja aurinkovarjon päivävuokra 60-100€/päivä. Pukukopin ja vessat, suihkut on ilmaisia, kaikki rannan baarit ja ravintolat kuuluu hotelleille.
Meidän asumus oli ihan vanhan kaupungin ytimessä Bookin.comin kautta varattu yksityisen vuokraama pieni yksiö. Aivan ihana asunnonomistaja joka varmisti kyllä todella hyvin että löydettiin paikka ja huolehti koko meidän viikon asunnossa asumisen ajan että kaikki on ok ja toimii, antoi hyviä neuvoja myös kaupungin suhteen.
Talon alakerrasta löytyi ihana kalaravintola jossa esim kaikki burgerin oli tonnikalaa. Ja ruokapaikkoja ja baareja löytyi ihan joka kulmasta.
Bilettäjän paikka Rovinj ei ole, ravintolat ja baarit sulkee ovensa klo 22-23 eikä yöaikaan ole meteliä eikä liikettä missään.
Kuten sanoin, ruoka on varsin kohtuuhintaista Kroatiassa, tavan ravintolassa syö ja juo kaksi henkeä jo parilla kympillä hyvin runsaan ja maukkaan illallisen viimeinen ja vesineen.
Niin, tai sitten ei.
Käytiin lounaalla kun tultiin tuolta uimarannalta.
Katseltiin ravintolan ulkopuolella menuta ja todettiin että onpas kohtuullisen hintainen paikka kalliiseen sijaintiinsa nähden, ja paljon ihania kalaruokia.
Tarjoilija ystävällisesti hyvällä englannilla selitti annoksia, erilaisia paistettuja vihanneksia, kala-annoksia, päivän kalat jne. Väsyneet turret helteessä kävelyn jälkeen totesi että otetaanpa sellainen kahden jaettava kalalautanen päivän kalaa. Ja lasit halvinta viiniä, ei sitä 100€ pulloa jota hovimestari ystävällisesti suositteli. Vähän näytti hovi pettyvän viinipäätökseen mutta kohteliaan totesi vain että jees mäm ja toi lasit.
Pöytään tuotiin kohta pöydän levyinen lautanen ja aivan ihanan kaunis ja herkullinen lajitelma graavattua valkoista kalaa, kylmäsavulohta, mustekalatartaria sitruunakaviaarilla, tonnikalatartaria, marinoituja simpukoita, mustaa valkosipulia kolmessa muodossa, jotain heiniä, paikallisia anjoviksia ja vähän tryffeliäkin jossain oli. Oikein kiva annos, just sopivan kokoinen kahdelle, Oi kun hyvää. Hitsi, ei nälältä muistettu ottaa kuvaa annoksesta, se oli todella kaunis!
Lautaset haettiin pois ja sitten tuli mieleen että tarjoilija sanoi sen olleen alkupalat… hmmm…
Ja kohta viereen kolisteli hovimestari ruokapöydän kokoisen kärryn kanssa ja toinen tarjoilija mukanaan. Hovimestari siivosi meille kilon scampeja, asetteli kauniisti lautaselle ja siihen sitten kaveriksi kivasti sitruunakaviaaria, sydänsimpukoita, kolmea herkullista kastiketta sekä taas jotain heiniä. Mukana tullut tarjoilijapoika asetteli perhepitsan kokoiset lautaset eteen ja toivotteli hyvää ruokahalua.
Huuh, nyt teki jo tiukkaa mutta Markku söi urheasti minunkin annoksen. Ja kumpikin ähkyssä! Ehkä ei tarttekaan hakea iltapalaksi tonnikalaburgereita..?
Tjaah, mutta sanoiko se hovimestari että tää oli toinen ruokalaji…? Ei kai nyt enää?!
Juuh. Katettiin sitten uudet aterimet ja taas kolisteltiin paikalle sen kärryn kanssa, nyt mukana puolimetrinen kokonainen grillattu meriahven, puoli kiloa paistettuja pottuja ja päivän ravintosuositusten mukainen 800g grillattuja tomaatteja, paprikaa ja sieniä, hauskoja lehden muotoisia mustavalkosipulikeksejä joita ollut kaikissa annoksissa (oikein hyviä!) ja lisäksi kuivattua mustavalkosipulia jauheena.
Joo ei enää kyennyt, pyydettiin dogibagiin mukaan, josko sellainen ois mahdollista, ei jaksa, sorry. But of course Sir, just a moment.
Ja saataisko lasku, pliis.
Selvisi miksi palvelu oli enemmän kuin hyvää.
Mutta hei, ei sentään otettu sitä satasen viinipulloa!
Ai niin, toki me jätettiin ton päälle 10% tippiä. Maassa jossa tippiä ei odoteta jätettävän ollenkaan.
Useassa ihan kivassa ja laadukkaassa ravintolassa viinilasi maksaa 3-4€, tämä Markun makutestiryhmän parhaana pitämä oluttölkki kaupassa 1.6€. Kaupasta saa pullon viini 3€/pll alkaen, paikalliset viinit on siis erittäin hyviä ja hinta-laatusuhde kohdillaan. Pitsaa saa 5€ hinnasta alkaen, tuollaiset ylempänä olleet burgerit kympin seudussa (todellakin yhden aterian verran ruokaisia), risoton tai pastan sai ravintolassa allekin kympillä. Kaupasta ostettiin aamiaisterpeita ja iltapalaa ja leipomosta tuoreet kokojyväleivät ja tuskin 20€ sai menemään kassillisen ruokaa.
Tonnikalaburgeripaikan hovimestarikin oli paikalla. Kissoja näkyi hyvin harvoin Kroatiassa, hyvävointisen ja terveen näköisiä kadulla irtiolevia ehkä yksi päivässä, lienevätkö enemmän öisin liikkuvaa sorttia kun ihmiset häviää pois jaloista. Surkeita katukissoja ei näkynyt ainoatakaan eikä irtokoiria. Sen sijaan koiria ylipäätään on ihan valtavan paljon, joka toinen talutti jonkinnnäköistä riekkua perässään. Ja kauppojen ja ravintoloiden ovilla oli vesikuppeja koko ajan tarjolla, lähes kaikkialle oli myös koirat tervetulleita asiakkaan mukana.
LIMFJORD
Tehtiin vielä yksi veneretki, tällä kertaa Rovinjin pohjoispuolella olevaan Limfjordiin. Nimestään huolimatta se ei ole vuono vaan enemmänkin laakso jossa on merenlahti joka ylettyy noin 35 km sisämaahan ja on syntynyt joskus 90 miljoonaa vuotta sitten maanjäristyksen seurauksena. Joettomassa maassa maisema on kuitenkin niin erilainen että tämäkin on nähtävyys. Ja olihan siellä kaunista.
Matkalla koettiin Hitchcockin Linnut ja ihailtiin pikkukaupunkeja ja kyliä sekä aiemmin mainittuja leirintäalueista ja nudistirantoja mereltä käsin.
Limfjordin ”vuonossa” on alueen suuret osteriviljelmät sekä joitain pieniä kalankasvattamoja.
Retken kohokohta maisemien lisäksi on laivan kääntöpaikan Lahden pohjolassa Lim Bayn kylässä. Itse kylässä ei ole tasan tarkkaan muuta kuin muutama ravintola, osteribaari, pari koktailbaaria ja matkamuistokärryjä. Ei siis mitään asutusta tai kylää, tänne kuskataan turret syömään ja juomaan maisemien ihailun ohella. Retken hinta on 30€/nokka ja sisältää viini- ja grappatarjoilun.
Paluumatkalla olisi ollut vielä mahdollisuus kiivetä kiviportaita! Turistirysäksi tehty Pirate Cave on tosiaan luola, se onko se ollut salakuljettamisen tai merirosvojen käytössä on enemmän legendaa kuin totta. Normaaliin tapaan, luolassa oli tietenkin baari jotta voidaan hanoista turrea palvella hyvin.
Nyt jätimme kiviportaat jo väliin.
Kolmen ja puolen tunnin retki ihan kivassa paatissa oli leppoisa sinällään, ikävää oli se että viereen osui juoppo saksalaisseurue jotka humaltui retken aikana jo varsin paljon ja kaikki poltti ketjussa tupakkaa. Vierestä ei voinut karata mihinkään kun tässä kohtaa laivaa oli ainoa varjossa oleva paikka ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta +24 kelissä.
Seuraavana aamuna varhain oli tavarat pakattu ja suunnistettiin takaisin lauttarantaan palataksemme Italiaan ja Venetsiaan josta olisi lento kotiin muutaman päivän päästä.
Kroatiasta jäi hyvä mieli, syöty ja juotu hyvin, ihmiset ystävällisiä ja avuliaita, englantia puhutaan laajalti ja hyvin, kauniit paikat, mielenkiintoinen historia, leppoisaa ja rauhallista lomailua. Ehkä keskikesällä olisin eri mieltä, lämpöä voi olla +35 ja ihmisiä paljon enemmän. Meille sattui täydelliset kelit, +20-24 lämmintä tuuleskeli sopivasti eikä satanut, vain toinen päivä oli viileämpi ja vähän paleli. Talvisin on hyvin kylmä pohjoistuuli, kosteaa ja kalseaa.
Tupakoinnin määrä ja se että se on luvallista ihan missä vaan on erittäin häiritsevää. Ihmiset polttaa todella paljon ja joka paikassa, kaikilla terasseilla istuminen on todella epämukavaa hajun takia, sisätiloissa sentään ei saa tupakoida ja sitä noudatetaan.
Ravintoloissa tai kaupoissa ei ole sisäänheittäjiä eikä missään koskaan mitään tyrkytetä, jos luet ravintolan menuta sen edessä kadulla tarjoilija voi kohteliaasti käydä kertomassa päivän suositukset ja tiedustella oisiko syöminen vai juominen, ehkä molemmatkin, mielessä ja kertoo paikkatilanteen, mutta siirtyy sitten syrjemmäs ja saat ihan rauhassa pohtia menetkö ko paikkaan vai katseletko vielä muita kohteita.
Suosittelemme siis lämpöimästi matkakohteeksi Kroatiaa. Me nyt seikkailtiin vain maan pohjoisosassa, mutta tuskin eteläisempi osa maasta huonompi on kuin tämä pohjoinen jonne vähemmän meiltä tehdään matkoja kuin eteläisen Kroatian suurempiin kaupunkeihin ja purjehdusalueille.
