PÄIVÄ 5 (lila nuoli)
– Cousins Island ja Praslin
Suurimman osan yöstä satoi ihan kaatamalla ja aamuyöllä saatiin kokea myös yksi upeimmista ukkosesta, ihan päälle tuli ja koko vene tärähteli pari kertaa kun osui johonkin ihan lähelle. Aamun ajan vielä tihkutellut tasaisesti mutta nyt näyttäisi jo taivas vähän kirkastuvan.
Aamupalan jälkeen siirrytään Cousins saaren rantaan. Ko. saarella on lintujensuojelualue jonne on tarkoitus mennä käymään ja tutustumaan.
Cousins saarella olikin ihan kiva ja mielenkiintoinen noin tunnin opastettu kävelyretki, opittiin paljon Seychellien eläinkunnasta, linnuista ja jättiläiskilpikonnista erityisesti. Saarella tehdään paikallisten lintukantojen elvytystyötä mikä kuulosta hyvin onnistuneelta. Lisäksi saarella asuu noin 80 kpl jättiläiskilpikonnia.
Suurin osa linnuista pesii maassa, saarella kun ei ole niillä vihollisia lainkaan. Saman puun juuristoon saattaa olla pesiytynyt useampikin lintu ja sukupolvi.
Saarella asuu siis jättiläiskilpikonnia, mutta nyt pesimäkaudella myös viherkilpikonnia käy yöaikaan munimassa rantahiekkaan. Jättiläiskilpikonnat munii päiväaikaankin ja pesiä oli ranta täynnä. Naaras kaivaa takajaloillaan noin kyynärvarren syvyisen kolon hiekkaan, munii 5-20 munaa koloon ja peittää kolon etujalaoillaan. Pesäkoloja kasvavaa ja muniva naarasta pitää lähestyä takaa, jos se näkee mitään liikettä sivuillaan tai edessään, tai kuulee ääniä ympärillään se hylkää munimisaikeet ja häipyy takaisin mereen. Munista korkeintaan puolesta monituista kappaleista on kypsiä ja kehittyy kilpikonniksi.
meillä kävi ihan järjetön mäihä, kun käveltiin rannalla nähtiin jättiläiskilpikonna kaivamassa juuri pesäkoloa.
Oppaan kanssa kuvassa nuori, ei vielä täysi-ikäinen vaan vain 30v uroskilpikonna.
Saarikierroksen jälkeen nautittiin veneessä lounas ja siirryttiin sitten Praslinin saarelle St Annen Lahteen varustamon kotisatamaan. Muu seurue suuntasi sisämaahan retkelle, me jätetään tuo käytäväksi kun palataan tänne reiluksi viikoksi purjehduksen jälkeen. Kun kauniisti pyydettiin saatiin veneen huollon ajaksi jäädä veneeseen, ja ihana kokkina Marcus tarjoili meille yläkannelle iltapäiväkahvit.
Huoltopysähdyksellä varustamo pesi veneen, korjaili purjeiden kiinnitystä ja muuta tekniikkaa ja meidän hytteihin vaihdettiin lakanat ja pyyhkeet. Kaikilla purjehduksilla tähän asti lakananvaihto on ollut ihan itsetehtävä homma, eli palvelu pelaa. Uudet pyyhkeet on enemmän kuin tervetulleet, viime yön rankkasateessa hyttiin tuli vettä kattoluukun tiivisteet läpi ja meillä oli jäänyt myös ikkuna muutaman millin raolleen, vedenpaisumushan siitä syntyi ja paikkojen kuivaamiseen meni kaikki pyyhkeet.
St Anne Bayssa myös yövytään laiturissa tavanomaisen ankkurissa tai poijussaolon sijaan. Pääsee siis maihin vaikka iltakävelylle jos siltä alkaisi tuntua.
Eilen illalla haluttiin bailata sen verran että kerättiin soittolista matkustajien keskuudessa. No ooops. Ranskalaisten chansonien, rihannojen ja muun paskan jälkeen suomalaiset halusi AC/DC ja Bruce Springsteenin soivan. ACDC kohdalla kolme kymmenestä pyysi musiikki pienemmälle ja sveitsiläinen emäntä piteli korviaan ja yökkäili. Oikein odotettiin että tänä ilta ois kans pyydetty soittolistaa. Ei pyydetty, ainakaan meiltä. Stratovariuksen Black Diamond ja Judas Priestin Nostradamus oli aika kärjessä meidän listalla. No, ei voi mitään. Mentiin nukkumaan.
PÄIVÄ 6 (oranssi nuoli)
– Curieuse Island ja St Pierre
Lauantaina 3.12., purjehduksen kuudentena päivänä, aamiaisen jälkeen ajeltiin Curieuse Islandille. Aiemmin leprapotilassairaalana ja eristyssaaren toiminut saari on nyt kilpikonnien suojelualuetta, jättiläiskilpikonnia asuu ja pesii täällä ja pienimpiä yksilöitä suojellaan luonnollisilta pedoilta myös konservointiasemalla jotta kanta saadaan pidettyä kunnossa. Kaikki kilpikonnat elää täysin vapaana, ihan babyja lukuunottamatta, ja kuljeskelee pitkin saarta. Saarella on pari vaellusreittiä, pohjoiseen vievä pidempi reitti ja lyhyempi, saaren lounaiskärjen kiertävä vajaa 2km reitti. Otettiin lyhyempi, veneen oli sovittu tulevan hakemaan meitä kävelypätkän toisesta päästä. Mikään matka tuo muutoin ollut, edes helteessä, mutta kun se perkele oli yhtä portaita, kivikkoa ja juurakkoa. Hengissä kuitenkin selvittiin mutta tunteroisen kävely vei. Ja paljon vettä ja nestetystabletteja.
Veneessä nautittiin kävelyn ja lyhyen uinnin jälkeen taas loistava lounas ja pienen ruokailevan myötä siirryttiin St Pierren saaren rannalle. Tätä saarta on kovasti joka paikassa kehuttu yhdeksi parhaista snorklauspaikoista joten odotukset oli kovat. Eikä näkymät olleetkaan kauhean huonot, elossa olevaa koralliriuttaakin jonkin verran ja aika paljon värikkäitä kaloja.
Ja illaksi taas ankkuriin. Palattiin sitten Curieuse Islandin rannalle, samaan paikkaan johon päivän kävelyretki päättyi. Jälleen kerran kaunis auringonlasku ihailtavaksi iltadrinksujen, Jatsin pelaamisen ja seurnpidon ohessa. Illallinen ja nukkumaan että huomenn jaksaa taas uida. Pitäisi olla vuorossa siirtyminen takaisin Mahen saarelle huomisen aikana.
PÄIVÄ 7 (turkoosi nuoli)
– Anse Lazio, Praslin ja Silhouette island
Tänään on jo aamusta todella kuuma keli, tuuli on aika heikko, taivas kirkkaan sininen ja säätietojen mukaan lämpötila on +26 mutta tuntuu +32 asteelta. Kyllä, todella. Ja tämä siis klo 9 aamulla.
Aamupalan jälkeen lyhyen siirtymisen myötä päästiin koko aamupäiväksi hyvälle uimapaikalta Praslinin saaren pohjoisimpana osaan Anse Laziolle. Meidänkin etukäteislukemisten mukaan tää on yksi parhaita snorklauspaikkoja Praslinin rannoista, ja oli kyllä kiva. Parhaille snorklauspaikoille ei itse hiekkarannalta pääse kuin pitkällä uimamatkalla, joten taas todistettiin miksi saariin kannattaa tutustua veneellä. Veneestä koralliriutoille oli alle 10 metriä ja vesi kirkasta, paljon kaloja ja jonkin verran koralliakin. Pääasiassa nää rannat on graniittilohkareita ja -kallioita. Esimerkiksi Pasifikan, Eteläisen Tyynenmeren snorklausnäkymiin verrattuna täällä ei kerta kaikkiaan ole nähtävää, mutta mukavia uimapaikkoja ja katseltavaa kumminkin.
Anse Laziolla viihdytään lounaaseen asti eli ehtii muutamassa tunnissa uida vaikka kuinka paljon. Lounaan jälkeen suunnataankin sitten pitkä legi etelään Silhouetten saarelle.
Lounaan jälkeinen oletettu purjehdusmatka on noin 4-5 tuntia, matkaa 58km eli noin 31 merimailia. Tuulta ei ole juuri lainkaan ja se vähäinenkin ihan väärästä suunnasta joten koneella ajellaan.
Veneen miehistö pyydysti heti matkanteon alussa meille illallisen, neljä iso Bonito-kalaa joista Marcus lupasi tehdä ison annoksen loistavaa raakakypsennettyä tartarversiotaan. Parikin reseptiä on jo pyydetty Marcusta antamaan että saadaan kotiintullessa sitten tarjota hyvä seychelliläinen illallinen.
Jokaisella saarten välisellä vähänkään pidemmällä liikkumisella veneen perässä on aina molemmin puolin kaksi kalastusviehettä perässä laahaamassa ja täällä Seychelleillä niillä on jopa saatu saalista varsin hyvin. Muilla purjehduksilla eri maissa kalastuksen tulos on ollut tänne verrattuna hyvin laiha.
